torstai 25. helmikuuta 2016

Kompleksi







Kompleksi
Niina Repo



Siltala,
2016



Pettämisen anatomia on yksi kirjallisuuden lempilapsia. Siinä riittää alati ammenttavaa, ja miksipä ei riittäisi, kun ihmisen itsetuntoa ja luottamusta päästään ravistelemaan oikein kunnolla. Myös Kompleksin päähenkilön, Niinan, mies on komea katsella ja altis houkutuksille, mikä tietenkin on liiton vakauden kannalta huono asia. Tilanne käy yhä ikävämmäksi ja epäilyttäväksi, kun mies katoaa.

Niina on ahtaalla myös töissä. Työpaikalla on menossa kolmannet yt-neuvottelut, jatkossa kysyntä painottuu erinomaisiin ja massasta myönteisesti erottuviin tyyppeihin. Kompleksi on tieteen, taiteen ja liiketoiminnan lippulaiva ja lahjakkuuden tyyssija. Kompleksin kymmenien ovien takana toteutetaan sitä arvokasta tutkimus- ja kehitystoimintaa, johon yhteiskunnallamme on yhä vähemmän varaa. Sokkeloisilla käytävillä liikkuu varautuneen ja hillityn oloista porukkaa, Niinan kollegoita. Tai Niinan työystäviä, kuten he itse määrittelevät itsensä, kun he alkavat vaivihkaa selvittää Niinan miehen katoamista. Tarkemmin tarkasteltuna jokaisella tuntuu olevan oma reviirinsä, joka pitää välimatkat työtovereihin sopivan etäisinä. Monet ovat lamautuneet potkujen pelossa huoneisiinsa.

Saneerauksen toteuttajat pysyvät piilossa, mutta Kompleksiin on kuitenkin keksitty palkata hyvinvointitaiteilija Malla – miten riemukas oivallus konsultin sijaan! – työntekijöiden tueksi. He voivat kirjoittaa tuntemuksiaan Valitusten laatikkoon ja osallistua rakkausteemaiseen ilo- ja runopajaan. Hallittua muutoksenkäsittelyä tai turhauttavaa sijaistoimintaa. Yksi tehtävistä saa kuitenkin Niinan riehaantumaan; tuskallisen mitätöntä oloa alkaa reipastaa alter ego Tanja! Ja kuinka koston saakaan jalostettua tarmoksi ja selviämisen tunteeksi!

Aivan alkuun olin hieman eksyksissä Kompleksin sokkeloissa. Mutta vain alkuun, sillä Niina Revon teksti on mukaansatempaavaa ja vie kuin varkain päähenkilö-Niinan päänsisäisiin dialogeihin. Tarinassa on paljon yhtymäkohtia kirjailijan omaan elämään ja minua tämä toden ja fiktion leikki kirjassa viehätti. Vaikka työ- ja perhekuvioissa on vastaavuutta todellisessa elämässä, niin loppu jää arvailujen varaan. Sanat kuin sata salamaa, suosittelen!

Julkaistu Kirjavinkeissä 25.2.2016

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti